Tämä oppimisanalytiikan resepti on osa Oppimisanalytiikan keittokirja aloittelijoille -julkaisua.
Arviointia ja analytiikkaa -hankkeessa haluttiin tarkastella motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun, sillä motivaation määrällä ja laadulla on selvä vaikutus kielen oppimiseen. Lähdimme siis kehittämään motivaatiotekijöitä tutkivaa työkalua.
Kielenoppimisen tutkimuksessa motivaatiokysymyksiä on tarkasteltu pitkään, joten ensi töiksemme lähdimme selvittämään, millaisia työkaluja tutkimuksissa on käytetty. Samalla teimme tutkimuskatsausta siitä, millaisia havaintoja tutkimuksissa on tehty esimerkiksi motivaatiota lisäävistä ja sitä laskevista vaikuttimista.
Pohjatyön tuloksena päädyimme hyödyntämään Dörnyein tutkimustyötä oman työkalumme pohjana. Dörnyei on tutkinut kielen oppimiseen liittyvää motivaatiota muun muassa motivaation laadun ja siihen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksissa on hyödynnetty kyselyjä, joista lähdimme kartoittamaan sopivaa kysymyspatteristoa omiin tarpeisiimme.
Ensimmäinen versio kyselystä koostui suuresta joukosta kysymyksiä, koska into selvittää eri tekijöitä oli luonnollisesti suuri. Päädyimme kuitenkin rajaamaan kyselyä niin, että se avulla voitiin selvittää erityisesti sisäisen ja ulkoisen opiskelumotivaation esiintyvyyttä opiskelijoissa. Näitä motivaatiotyyppejä täytyy tukea eri tavoin, joten tieto oli tärkeää jatkotoimien valitsemiseksi.
Sisäinen motivaatio tarkoittaa motivaatiota, joka syntyy oppijan omasta halusta oppia uutta. Sisäistä motivaatiota voi ruokkia esimerkiksi uuden oppimisen ilo tai opittavan taidon arvostaminen. Ulkoinen motivaatio syntyy taas jonkin ulkopuolisen tekijän vaikutuksesta esimerkiksi silloin, jos opittava asia on tärkeää vaikkapa työn suorittamisessa tai tutkinnon saavuttamisessa. Tyypillisesti sisäsyntyinen motivaatio kantaa oppimisessa pidemmälle, sillä se ei tarvitse säilyäkseen ulkopuolista vaikutinta.
Kun kysymykset oli valittu ja käännetty, arvioimme vielä käännösten ja kysymysten muotoa tutkijoiden, opettajien ja muiden hanketoimijoiden kesken. Näin pyrimme minimoimaan kyselyssä esiintyvät monitulkintaisuudet ja epäselvyydet. Lopuksi siirsimme kyselyn sähköiselle alustalle, jotta se olisi nopea toteuttaa opiskelijoiden kanssa ja data tallentuisi automaattisesti.
Kun kysely oli valmis, opettajat pilotoivat sitä opiskelijoidensa kanssa. Kyselyjen pilotoinnin hyöty on siinä, että sen kautta voidaan varmistua kyselyn toimivuudesta käytännössä. Sen avulla pystytään myös arvioimaan syntyvän aineiston hyödyllisyyttä sekä vertaamaan aineistoa opettajien omaan käsitykseen. Pilotointi antoi tälläkin kertaa paljon arvokasta tietoa, jonka perusteella kyselyä jatkokehitettiin esimerkiksi vastausskaalan osalta.
Kysely varmisti opettajien ajatuksia monilta osin, mutta se paljasti myös paljon uutta tietoa opiskelijoiden motivaatiotekijöistä. Motivaatio on oppimisen kulmakivi, joten sen ruokkimista avustava tieto on opettajille kallisarvoista. Tulevaisuudessa kyselyllä voidaankin räätälöidä motivaatiota tukevia toimia yksilön tavoitteet ja lähtökohdat paremmin huomioon ottaen.
Oppimisanalytiikkaverkosto 